PARIKAN SUKUSEURA
  Artikkelit
  VUODEN PARIKAT
  Parika Perinteiset hiihot vuodesta 1964 50. juhlavuosi siis!
  Intialainen Bollywood-video: POO Parikka
 
Pentti Parikka 90 v 9.10.2011

Suomen Autoteknillisen Liiton autokorjaamo-historiaprojektin haastattelusta tiivistelm� ja puhe Pentti Parikan 90-vuotis juhlille 8.9.2011, Eero Aula.


Pentti Parikka syntyi Viipurissa 9.10.1921, pyrki ammattikouluun -34, metallipuolelle. Sinne oli tungosta, joten Pentti p��tyi puupuolelle aluksi vuodeksi. Sielt� h�n muistaa erikoisuutena mm. jalkineiden korjausopetuksen.

- Sulattamo, muotinvalmistus, valu ja my�hemp�� el�m�� varten matem, fysiikka, mekaniikka ovat j��neet mieleen. 16 v. lopetin ammattikoulun

- eka ty�paikka �ljys�ili�iden rakentaminen urakalla Viipurin lahden rannalla. Poljettavalla ahjolla tehtiin niittej� kuumaksi, paineilmavasaralla niitttiin toiselta puolen ja lekalla vastin toisella, valtava oli ��ni eik� puhettakaan kuulosuojaimista, mutta palkallisesti yksi parhaimmista, Penttii muistelee.

- Talviheimon autoliike ja -purkaamo oli tavoittelemani seuraava ty�paikka. - autolla asiointi, tsupparointi autoliikkeen palveluksessa, ei niin v�li� oliko ajokorttia silloin.Osia tallteen aina v. -39 saakka, jolloin talvisota alkoi

-tulipalokunnassa auton kuljetus ja moottoriruiskujen kunnossapito oli nuoren konemiehen puuhaa, talvisota sytytti tulipaloja varsin runsaasti, sodassa aika tavanomaista, helmikuuhun asti. Sitten pommisukset yltyiv�t niin, ettei palokunta en�� voinut tulipaloille juuri mit��n, evakkoon paettiin kerrrostalojen kellareihin, Ensoa v�h�n sammuteltiin matkalla l�nteen

1941 syksyll� tuli sitten virallinen palvelukseenastumism��r�ys Helsingin autokomppaniaan, mutta Pentti l�hti jo kes�ll� jatkosodan alettua vapaaehtoisena M�ntt��n, jossa kasattiin 49. autokomppaniaa. Sinne oli saatu upouusia Opel kuorma-autoja 44 kpl Saksasta. Niill� sitten kiireen vilkkaa it�rajaa kohti. T�ll� matkalla sitten sotav�en mukana Pentti suoritti ajokokeen ja sai virallisen armeijan ajoluvan.

Autot olivat uusia ja hyv�kuntoisia, huoltoa ja korjausta ei juuri tarvittu, joten Penttikin teknisen ryhm�n j�senen� toimi kuljettajana ja rahtasi miehi� it�� ohti, kunnes p��stiin Petroskoin ohi Karhum�keen joulukuussa, jossa vannottiin sotilasvala.

Komento tuli varsin pian takaisin Suomen puolelle juuri ennen joulua Suoj�rvelle, jossa osaan autoista asennettiin kaasuvehkeet. Kaasua ei juuri ehditty k�ytt��, bensavehkeet pantiin takaisin, liikenteeseen Kannakselle ja syv�rille, jossa aika kului sodan loppuvaiheille saakka.

Pentti muistaa asumis- ja korjaamotilat m�rkin� pahveina, joista oli jonkinlaista suojaa kyh�tty, korsut ollivat paljon parempia. Asemasodan aikana niit� rakennettiin lis��

J��hdytysnesteit� ei ollut noihin aikoihin, vedet tyhjennettiin, ellei autoja y�ll� k�ytetty. Aamuisin vedet l�mmitettiin hilipaljuilla, vaurioita j��tymisest� tai l�mmitt�misest� ei Pentti muista tapahtuneen. Osaa autoista vartijat k�yttiv�t �isin niiden l�mpim� pit�miseksi.

- tusinan verran nuoria miehi� oli hyvin kesken��n toimeentuleva porukka. Upseereita oli nelj�, majoitusolioissa olisi ollut toivomisen varaa, ne m�r�t pahvit telttojen seinin� muistan miinusmerkkisin�. Heimo Hietarinta, tunnettu my�hemmin mm. el�intarhan ajoista, oli v��pelin� teknisen ryhm�n p��llikk�.

Sodan melskeen tykkien jylyn� Pentti muistaa, kun omat joukot tykittiv� autokomppanian yli vihollista. Omat ampuivat komeasti autokomppanian leirin yli.

3. L�ht� Aunuksen kannakselta
Pentti palasi vuorolomalta Suomesta Juhannuksena -44. Vihollinen hy�kk�si rajusti kannakselta ja Aunuksesta alkoi joukkojen laajamittainen siirto Karjalan kannakselle. T�ysi� junia tuli, kalustoa ja miehi�. Laatokan rantatien oli poikki. Vihollisen laivasto oli noussut maihin ja katkaissut tien. Pentin porukka oli mukana yksik�ss�, joka purki miinoituksia ja piikkilankaesteit�.
4. Siviiliin
Marraskuussa 1944 Forssassa, mielikuva on j��nyt ett� autokouluun piti viel� menn�, mutta ajokokeita ei Pentti muista tarvinneen. Kortti tuli ja se oli Pentin ensimm�inen siviiliajokortti, sotav�en kortti ei kelvannut. Miten se on nyt, sotav�en yhdistelm�kortti ei liene p�tev�, vai ??

Ty�t Pentti aloitti Somerinniemell� kauppias Aimo Korvenojan hommissa autojen ja sirkkeleiden moottoreiden korjauksia hoitamalla pitk�� yli 12 tuntisia ty�p�ivi� tehden. Eero Aula:
Suomen Autoteknillisen Liiton autokorjaamohistoriaprojektin haastatattelusta tiivistelm� ja puhe Pentti Parikan 90-vuotisjuhlille 8.9.2011


Pentti Parikka 90 v 9.10.2011

Pentti Parikka syntyi Viipurissa 9.10.1921, pyrki ammattikouluun -34, metallipuolelle. Sinne oli tungosta, joten Pentti p��tyi puupuolelle aluksi vuodeksi. Sielt� h�n muistaa erikoisuutena mm. jalkineiden korjausopetuksen.

- Sulattamo, muotinvalmistus, valu ja my�hemp�� el�m�� varten matem, fysiikka, mekaniikka ovat j��neet mieleen. 16 v. lopetin ammattikoulun

- eka ty�paikka �ljys�ili�iden rakentaminen urakalla Viipurin lahden rannalla. Poljettavalla ahjolla tehtiin niittej� kuumaksi, paineilmavasaralla niitttiin toiselta puolen ja lekalla vastin toisella, valtava oli ��ni eik� puhettakaan kuulosuojaimista, mutta palkallisesti yksi parhaimmista, Penttii muistelee.

- Talviheimon autoliike ja -purkaamo oli tavoittelemani seuraava ty�paikka. - autolla asiointi, tsupparointi autoliikkeen palveluksessa, ei niin v�li� oliko ajokorttia silloin.Osia tallteen aina v. -39 saakka, jolloin talvisota alkoi

-tulipalokunnassa auton kuljetus ja moottoriruiskujen kunnossapito oli nuoren konemiehen puuhaa, talvisota sytytti tulipaloja varsin runsaasti, sodassa aika tavanomaista, helmikuuhun asti. Sitten pommisukset yltyiv�t niin, ettei palokunta en�� voinut tulipaloille juuri mit��n, evakkoon paettiin kerrrostalojen kellareihin, Ensoa v�h�n sammuteltiin matkalla l�nteen

1941 syksyll� tuli sitten virallinen palvelukseenastumism��r�ys Helsingin autokomppaniaan, mutta Pentti l�hti jo kes�ll� jatkosodan alettua vapaaehtoisena M�ntt��n, jossa kasattiin 49. autokomppaniaa. Sinne oli saatu upouusia Opel kuorma-autoja 44 kpl Saksasta. Niill� sitten kiireen vilkkaa it�rajaa kohti. T�ll� matkalla sitten sotav�en mukana Pentti suoritti ajokokeen ja sai virallisen armeijan ajoluvan.

Autot olivat uusia ja hyv�kuntoisia, huoltoa ja korjausta ei juuri tarvittu, joten Penttikin teknisen ryhm�n j�senen� toimi kuljettajana ja rahtasi miehi� it�� ohti, kunnes p��stiin Petroskoin ohi Karhum�keen joulukuussa, jossa vannottiin sotilasvala.

Komento tuli varsin pian takaisin Suomen puolelle juuri ennen joulua Suoj�rvelle, jossa osaan autoista asennettiin kaasuvehkeet. Kaasua ei juuri ehditty k�ytt��, bensavehkeet pantiin takaisin, liikenteeseen Kannakselle ja syv�rille, jossa aika kului sodan loppuvaiheille saakka.

Pentti muistaa asumis- ja korjaamotilat m�rkin� pahveina, joista oli jonkinlaista suojaa kyh�tty, korsut ollivat paljon parempia. Asemasodan aikana niit� rakennettiin lis��

J��hdytysnesteit� ei ollut noihin aikoihin, vedet tyhjennettiin, ellei autoja y�ll� k�ytetty. Aamuisin vedet l�mmitettiin hilipaljuilla, vaurioita j��tymisest� tai l�mmitt�misest� ei Pentti muista tapahtuneen. Osaa autoista vartijat k�yttiv�t �isin niiden l�mpim� pit�miseksi.

- tusinan verran nuoria miehi� oli hyvin kesken��n toimeentuleva porukka. Upseereita oli nelj�, majoitusolioissa olisi ollut toivomisen varaa, ne m�r�t pahvit telttojen seinin� muistan miinusmerkkisin�. Heimo Hietarinta, tunnettu my�hemmin mm. el�intarhan ajoista, oli v��pelin� teknisen ryhm�n p��llikk�.

Sodan melskeen tykkien jylyn� Pentti muistaa, kun omat joukot tykittiv� autokomppanian yli vihollista. Omat ampuivat komeasti autokomppanian leirin yli.

3. L�ht� Aunuksen kannakselta

Pentti palasi vuorolomalta Suomesta Juhannuksena -44. Vihollinen hy�kk�si rajusti kannakselta ja Aunuksesta alkoi joukkojen laajamittainen siirto Karjalan kannakselle. T�ysi� junia tuli, kalustoa ja miehi�. Laatokan rantatien oli poikki. Vihollisen laivasto oli noussut maihin ja katkaissut tien. Pentin porukka oli mukana yksik�ss�, joka purki miinoituksia ja piikkilankaesteit�.
5. Pohjolan Autossa
Pitk� ty�ura Pohjolan Autossa alkoi 1949 tilavassa korjaamossa ja t�it� oli runsaasti. Autoja ja asiakkaista tuli sinne ymp�ri maan ja tahti ei kun kiihtyi kun voimalaitosty�maat alkoivat. Pentti muistaa ajan valtavana nousukautena. Pohjolan Auton toiminta oli suurta ja n�ytt�v��. Henkil�kuntaa oli 80-90 henkil��. Se k�sitti puuseppi�, jousiseppi�, asentajia, peltiseppi� jne. Erikseen tulivat diesel- ja moottorikorjaamot ja toimintaa laajennettiin niin, ett� pian siell� tehtiin miltei mit� tahansa. Siihen liittyiv�t pian traktorit, mets�koneet ja mets�kuormaajat.

Fordin kuorma-automyynti kukoisti, mutta traktorikauppa oli kultakaivos. Pentti muistaa esim. yhdell�kin Kittil�n savotalla olleen 50 maataloustraktoria mets�ty�n koneellistumisen alkuvaiheessa ennen varsinaisten mets�koneitten synty� 50-luvulla.
6. Fordson Major
Maataluoustraktoreita, enimm�kseen Fordson Majoreita ryhdyttiin varustamaan mets�koneiksi mekaanisilla siimavinsseill� ja -kuormaimilla. Pian tuli mukaan hydrauliikka ja isommat mets�koneet. Pohjolan Auto oli yhten� pioneerina t�ss� kehityksess�.

Pohjolan Auton vaiheista 50-luvulla Pentin mieleen on j��nyt erityisesti tapaus, kun kevyesti rakennettu halli sortui. Se oli helmikuuta ja johtaja Lamminen oli mieliharrastustensa parissa Monte Carlon ajoissa. H�n oli juuri palannut Helsinkiin kun korjaamohalli sortui sunnuntain vastaisena y�n�. Ei tireht��ri siit� sen kummemmin hermoillut, kyseli vain etteih�n ket��n j��nyt alle. Paljon puhuttiin lumikuormasta, mutta kyll� se oli sotien j�lkeen kiireell� rakennettua ja heikosti suunniteltua hommaa.

Pohjolan Auton laajenemiselle onnettomuus ilmeisesti antoi vain lis�v�uhtia. Toiminta laajeni laajenemistaan. Sitten tuli �ljykriisi ja laajeneminen taisi luisua k�sist�, tuli kelkkatehdaskin, raha loppui kaiketi pankeistakin.

P�iv�nsankarimme toimi Pohjolan Auton viimeiset 15 vuotta korjaamop��llikk�n�. Samalla h�n hoiti kaupungin ilta-ammattikoulun opettajana korjaamotekniikan ja piirustuksen opetusta kymmenisen vuotta. Pari vuotta meni my�s 60-luvulla perustetun Rovaniemen Teknillisen Koulun korjaamotekniikan opettajana.

7. Mets�koneita kehitysapuun (ea:n lis�ys, ei sis�lly haastatteluun)
Suomi oli mets�konevalmistuksen johtava pioneeri jo 60-luvulta l�htien ja Pentin ty�nantaja Pohjolan Auto oli yksi merkitt�vi� uranuurtajia niiden kehitt�misess�. Suomessa tuli joukkoon mukaan my�hemmin Valmet, Lokomo, Ponsse ym. ym. Lokomoja ja Valmetteja vietiin kehitysapuna afrikkaan, mm. Sambiaan, jossa olin useaan otteeseen yhteens� kolmisen vuotta n�iden koneitten k�yt�n ja kunnossapidon asiantuntijana.

Voitte hyv�t kuulijat ymm�rt��, ettei olut helppoa s�hk�ohjatun hydrauliikan opettaminen, mutta vaikeimman haasteen sain kun yritin selvitt�� englannin kautta bemban, lamban ja lodsin kielille mit� tarkoittaa traktorin katossa teksti �J��ll� ajettaessa on pidett�v� kattoluukku auki�. Kyl�p��llikk�� se erityisesti kiinnosti. Kertoi kyll� l�hetyssaarnaajien viestineen, ett� mies nimelt� Jeesus olisi pari vuosituhatta sitten vetten p��ll� k�vellyt, mutta ett� traktoritkin??? Kuulostaa jo liian paksulta.

Arvoisat p�iv�nsankari ja kuulijat, hyv�t naiset ja herrat, kiit�n ja onnitelen viel� omasta, SATL:n ja RATYn puolesta Pentti� ansiokkaasta el�m�nty�st� auto- ja korjaamotekniikan ja yhteis�jemme hyv�ksi tehdyst� ty�t�. Onnea ja menestyst� Pentti sinulle ja l�heisillesi sek� teille kaikille arvoisat kuulijat, Kiitoksia.

Eero Aula
8.10.2011